Tällaisen kysymyksen esitti minulle uusi tuttavuus Bangkokissa, kun olin kertonut millaiset karanteeniolot Bhutanissa pian koittaisivat. Tuo kysymys jäi kummittelemaan mieleeni: Miksi vapaaehtoisesti lähteä Bhutanin koronarajoitusten keskelle, kun elämä Suomessa olisi paljon helpompaa?

Valokuvaaja Hannu Happonen pohtii pakolaislasten rikki revittyä lapsuutta ja sen vaikutuksia.

Tärkeää on, että traumaattisia asioita kohdanneet lapset pääsevät toipumaan kokemuksistaan. Fidan työntekijä Francis Emechu kertoo Bidibidissä lastenoikeuksien puolesta tehtävästä työstä.

Pienen romanikylän rukoushuone täyttyy naurusta ja puheensorinasta, kun suosittu naistenpiiri kokoontuu siellä keskiviikkoisin. On viikon tärkein päivä, naisten päivä.

Fidan blogistivieras Sanna Hedman kertoo koskettavalla tavalla naisten arvosta. Mitä tapahtuu, kun nainen tulee kohdatuksi ja autetuksi? Mistä naiset saavat elämäänsä toivon kipinän?

Fidan maakoordinaattori Welongo Faizi kertoo, kuinka hänen tiensä on johtanut pakolaisuuden kautta Kongon vammaisten lasten puolestapuhujaksi.

Ukrainalainen Katya Latsko kertoo tarinansa. Karpaattien vuoriston juurella asuva perheenäiti kärsi 11 vuotta masennuksesta. Seurakunnan naistenpiiri toi Katyan elämään toivon kipinän.

Burundilainen Jean Bosco kertoo tarinansa. Hän on yksi harvoista Burundin batwoista, joilla on yliopistotutkinto.

Jeesus ei opettanut meitä rukoilemaan ”anna minulle tänä päivänä jokapäiväinen leipäni” vaan ”anna meille.” Olenko valmis toimimaan näiden sanojen mukaisesti?