Tällä hetkellä maailmassa 270 miljoonaa ihmistä elää humanitaarisen avun tarpeessa. Luku on historiallisesti kaikkien aikojen korkein. Euroopan humanitaarinen foorumi kokosi laajan joukon toimijoita yhteen pohtimaan, miten maanosamme reagoi hälyttävään tilanteeseen.

Viime viikolla Brysselissä pidetty Euroopan Humanitaarinen Foorumi kokosi vaikuttavan joukon yhteen keskustelemaan maanosamme humanitaarisesta strategiasta, nykytilasta ja suunnasta. Euroopan komission ja EU:n neuvoston koolle kutsuma tapahtuma toi yhteen YK-järjestöjä, kansalaisjärjestöjä, Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liikkeen, taloudellisia instituutioita, akateemikkoja sekä kriisien koskettamia ihmisiä. Tilaisuus oli ensimmäinen laatuaan – eikä sen ajoitus olisi voinut olla ajankohtaisempi.

Foorumissa etsittiin ratkaisuja ennennäkemättömän suurien humanitaaristen tarpeiden edessä. Tällä hetkellä maailmassa 270 miljoonaa ihmistä elää humanitaarisen avun tarpeessa. Luku on historiallisesti kaikkien aikojen korkein. Aseelliset konfliktit, monimutkaiset kriisit ja ilmastonmuutos ajavat ihmisiä pakoon kodeistaan. Nälkä on hälyttävässä nousussa monissa medialta unohtuneissa kriiseissä, kuten Sahelissa ja Jemenissä. Avustustyöntekijät kohtaavat yhä enemmän uhkia työssään. Sota Ukrainassa tuo samat haasteet nyt Eurooppaan.

Siviilikohteet yhä useammin hyökkäysten alla

Foorumin aikana käytiin yhteensä liki 80 järjestettyä keskustelua, joissa arvioitiin onnistumisia ja epäonnistumisia kriiseihin vastaamisessa. Keskusteluissa nousi esille, että juuri nyt on äärimmäisen tärkeää puolustaa kansainvälistä humanitaarista lakia. Useissa 2000-luvun kriiseissä – kuten Syyriassa ja Ukrainassa – on hyökätty siviilikohteisiin, kuten sairaaloihin ja kouluihin sekä estetty humanitaarisia käytäviä. Nälkää ja seksuaalista väkivaltaa käytetään yhä useammin sodankäynnin välineenä.

Humanitaaristen toimijoiden onkin taisteltava rikollisten rankaisematta jättämistä vastaan. Humanitaarisen avun tarkoitus ei toki ole rikollisten nimeäminen ja häpäiseminen, mutta avun perille saamiseksi on luotava keskusteluyhteys ja ”puhuttava paholaiselle pelastaaksemme yhdenkin elämän”. Samanaikaisesti kansainvälinen humanitaarinen laki perustuu sääntöjärjestelmään, ja säännöt puolestaan perustuvat vääräksi määritellyn toiminnan kriminalisointiin. Ilman seurauksia lain voima muuttuu yhdentekeväksi ja tällöin lain tarkoitus – siviilien suojeleminen ja tarpeettoman tuhon aiheuttaminen – katoaa.

Mitä on kestävä ja kulttuurisensitiivinen työ

Fidan avustustoiminta on aina perustunut paikallisten toimijoiden kanssa rakennettuun aitoon kumppanuuteen. Oli ilo huomata, että kestävyyteen ja kulttuurisensitiiviseen toimintaan tähtäävä yhteistyö kansainvälisten ja kansallisten toimijoiden välillä on nyt osa laajempaa keskustelua. Se on myös asetettu tavoite avustustyöntekijöille globaalisti.
Foorumissa tuli esille myös muita Fidan toimintaa jo ohjaavia periaatteita, kuten lastensuojelu, koulutus kriisien keskellä, sukupuoleen perustuvan väkivallan ehkäisy sekä psykososiaalisen tuen tärkeys.

Ukrainan kriisi nostatti eettistä pohdintaa

Sota Ukrainassa nosti huolenaiheeksi humanitaarisen avun peruspilarin – kriisivalmiuden. Monissa kriiseissä uitetut alansa asiantuntijat puhuivat yllättyneinä ja hämmentyneinäkin humanitaarisesta kriisistä Euroopan maaperällä.
Ukrainan kriisi nosti esille myös eettistä pohdintaa. Eurooppalaisten nopea toiminta ja solidaarisuus on ollut ihailtavaa. Kuitenkin pinnalle on noussut huoli siitä, jaksammeko vielä auttaa kaukaisemmissa maissa tapahtuvien sotien ja luonnonmullistusten alla eläviä ihmisiä.

On helpompi samaistua hätään, kun pakolainen näyttää samalta kuin minä ja elää samanlaista elämää kuin minä. Tämä ei kuitenkaan saa sulkea silmiämme kriiseiltä, jotka tapahtuvat kauempana meistä.

Foorumissa puhuttiin avoimesti siitä, että on helpompi samaistua hätään, kun pakolainen näyttää samalta kuin minä ja elää samanlaista elämää kuin minä. Tämä ei kuitenkaan saa sulkea silmiämme kriiseiltä, jotka tapahtuvat kauempana meistä, ja koskettavat ihmisiä, jotka elävät eri tavalla kuin minä.

Foorumissa sai kuulla haasteita ja mahdollisia ratkaisuja, arviointia ja itsekriittisyyttä, selkeitä linjanvetoja ja ohjeistusta avustustoimintaa ketteröittävistä työkaluista – ja ennen kaikkea aitoa huolta yhteisestä maapallostamme ja lähimmäisistämme.

Aikanaan apostoli Pietari kirjoitti hajallaan asuville, muukalaisina maailmassa eläville pakolasille sanoin: ”Tulkoon rauha ja armo yhä runsaampana teidän yllenne”.
Tulkoon meille, jotka saamme vielä elää rauhassa, kasvava halu ja viisaus toimia solidaarisuudessa yhdessä heidän kanssaan, jotka meitä tarvitsevat.

KUVA: Pakolaislapset pelaavat jalkapalloa Eliyan IDP-leirillä Kongon demokraattisessa tasavallassa, jossa Fida toimii yhdessä paikallisen helluntaikirkon kanssa.