Koulu on paikka, jossa Itä-Euroopan romanilasten elämä voi muuttua ratkaisevalla tavalla.

Euroopan unionin perusoikeusviraston selvitykseen mukaan Itä-Euroopan romanit pääsevät muuta väestöä harvemmin kouluun. Selvityksestä käy myös ilmi, että vain noin joka viides Itä-Euroopan romani jatkaa peruskoulun jälkeen jatko-opintoihin. Luku on päinvastainen muuhun väestöön nähden samoissa maissa.

Suurin syy kouluttamattomuuteen on sukupolvien ajalta periytynyt köyhyys. Osa lapsista jää pois koulusta kerätäkseen muovi- tai metallijätettä rahan saamiseksi. Romanilapset kohtaavat siis samoja haasteita kuin kehittyvien maiden lapset. Köyhimmillä perheillä ei ole varaa laittaa lapsiaan kouluun, vaikka koulu itsessään olisikin ilmainen. Koulutarvikkeet ja -ruokailut tulevat heille liian kalliiksi.

– Me varustamme nämä lapset kouluun. Ostamme heille koulumateriaalit: kynät, vihkot, penaalit ja annamme puhtaat vaatteet ja kengät, joissa käydä koulua, Bulgarian Sredetsissä työskentelevä Seppo Lindgren luettelee.

Kun perheet ymmärtävät lasten koulunkäynnin tärkeyden ja alkavat toimia sen mukaisesti, alkaa muutos näkyä. Eräskin romaninuorukainen Sredetsistä opiskelee tällä hetkellä lääkäriksi. Sredetsissä on alettu tukea lasten esikoulutoimintaa, jotta jokaisella romanilapsella olisi mahdollisuus oppia koulussa.

Lahjoittamalla 50 euroa Toivon kipinä -kampanjaan, voit varustaa lapsen koulutielle. Voit tukea romanilasten koulunkäyntiä ryhtymällä kummiksi lapsille Bosnia-Hertsegovinassa tai Kosovossa.