Itä-Euroopan romanilasten kohtalo on maanosamme häpeäpilkku. EU:n alueella elää arviolta kymmenen miljoonaa romania. Itä-Euroopassa köyhimmät romanit ovat suistuneet yhteiskunnan ulkopuolelle.  

Äärimmäisellä köyhyydellä on äärimmäiset seuraukset. Lapsen oikeuksien loukkaukset kuten aliravitsemus, ihmiskauppa, syntymä- ja henkilöllisyystodistuksen puuttuminen, teinityttöjen avioliitot, hyväksikäyttö, kotiväkivalta, kaltoinkohtelu sekä luku- ja kirjoitustaidottomuus ovat totta tuhansien romanilasten elämässä – Euroopassa vuonna 2016.

Tänäänkin sadat tuhannet romaniperheet elävät pelossa. Kuinka selvitä tulevasta talvesta, miten saada koti lämpimäksi, mistä saada lapsille vaatteet, ruokaa ja puhdasta vettä?

”Lapset päätyvät kerjäämään”

Talven kylmyyttäkin pahempi ongelma on hyytävä asenneilmasto. Romaneja syrjitään ja halveksitaan avoimesti.

Kosovossa työskentelevä Fidan kummilapsityön neuvonantaja Sina Urmas kertoo, että romaniyhteisöissä kurjuuden kierre periytyy sukupolvelta toiselle, ja lapset päätyvät suurella todennäköisyydellä kerjäämään.

‒ Koska vanhemmat ovat kouluttamattomia ja perheet elävät köyhyydessä, lapsi joutuu usein kerjäämään tai keräämään roskia sen sijaan, että hänellä olisi mahdollisuus käydä koulua. Tytöt naitetaan keskimäärin 15-vuotiaina. Heitä uhkaa väkivalta ja ihmiskauppa.

‒ Köyhissä romaniperheissä päihdeongelmat ovat yleisiä. Lapset joutuvat kokemaan henkistä ja fyysistä väkivaltaa ja jopa seksuaalista hyväksikäyttöä, kertoo Urmas.

Koulutus ja lastensuojelu tuottavat tuloksia 

Fida on ainoa suomalainen järjestö, joka toimii laajasti Itä-Euroopan romanien hyväksi heidän kotimaissaan. Monimuotoista työtä tehdään 11 Itä- ja Kaakkois-Euroopan maassa. Suomalaiset romanit ovat vahvasti toiminnassa mukana viemässä apua ja toivoa heimoveljilleen.

Fida varustaa evankelisten seurakuntien lapsityöntekijöitä toimimaan romanilasten kanssa. Lapsille järjestetään kerhoja, kesäleirejä ja pyhäkouluja.

Luku- ja kirjoitustaidottomat vanhemmat eivät pysty tukemaan lapsiaan koulunkäynnissä, joten seurakuntien toimintakeskukset tarjoavat tukea esikoulujen, tukiopetuksen, läksykerhojen ja harrasteryhmien muodossa.

‒ Kun aloitimme työn, niin alussa keskimäärin 40% romaniyhteisöjen lapsista kävi koulua Albaniassa ja 50% Bosnia-Hertsegovinassa. Albaniassa luku nousi työmme tuloksena 79 prosenttiin. Bosniassa lukema nousi 100 prosenttiin, mihin vaikutti myös valtion lainsäädäntö, kertoo Sina Urmas.

Fida on kouluttanut vuosia Kaakkois-Euroopassa kumppaniseurakuntiaan lastensuojeluasioissa. Ne ovat laatineet omat lastensuojeluohjeet, jotka auttavat lasten hyväksikäytön ja kaltoinkohtelun tunnistamisessa, siihen puuttumisessa ja ennaltaehkäisemisessä.

Hengellinen muutos on avain pysyvyyteen

Hengellisellä tuella ja kristillisellä toivon sanomalla on suuri merkitys romaneille. Seurakunta saattaa olla ainoa yhteisö, jossa romanien ihmisarvo tunnustetaan ja heidät hyväksytään.

‒ Seurakunnat ovat alkaneet näyttää aitoa lähimmäisenrakkautta romaneja kohtaan, ja tämä on saanut muutoksen aikaan. Täällä Itä-Euroopassahan on paljon ei-hengellisiä järjestöjä, jotka tekevät työtä EU-tukirahoilla, mutta tulokset ovat olleet melko laihoja. Uskon, että heiltä on puuttunut aito rakkaus romaneja kohtaan. Tämä työ vaatii sitkeyttä ja uskoa, Urmas pohtii.

Uskoontulo on monen perheen kohdalla muuttanut elämän suunnan, kun päihdeongelmat jäävät.

‒ Tietysti kaikki ei muutu heti, mutta olen nähnyt toivon syttyvän ihmisten silmiin heidän jättäessään elämänsä Jumalan käsiin. Silloin ihminen saa uutta voimaa vaikeuksien keskelle. Ilman Jumalan rakkauden ulottuvuutta tämä työ olisi melko lohdutonta, Sina Urmas summaa.

Tue työtämme romanilasten hyväksi: www.toivonkipinä.fi