Suomalaislaulaja tutustui Fidan työhön Nepalissa ja tapasi maan syrjityimpiä ihmisiä – rotansyöjiksi kutsuttuja musahareja.

Takana on viileä yö lähellä Intian rajaa ja kylä uinuu aamun koleassa sumussa. Kapean hiekkatien vierellä levittäytyy matalien ruohokattoisten savimajojen tiivis rykelmä. Täällä asuu noin 35 kotitalouden musahar-yhteisö, Nepalin syrjityin kastiton kansanryhmä. Rotantappajiksi tai rotansyöjiksi kutsuttuja musahareja on Nepalissa arviolta 200 000 ja Intiassa yli kaksi miljoonaa. Suurin osa heistä on hinduja; kristittyjä on arviolta vain 0,5 prosenttia.

Virallisesti kielletty kastijärjestelmä elää Nepalissa edelleen ihmisten asenteissa ja yhteiskunnan rakenteissa. Kastittomat lapset jäävät koulutuksen ulkopuolelle useammin kuin muut. He joutuvat perheen köyhyyden vuoksi tekemään raskaita töitä, ja monet tytöt naitetaan nuorina.

Auta Nepalin kastittomat lapset kouluun! Lahjoita osoitteessa www.evaatelamaan.fi

Musaharit kuuluvat alimpaan kastittomien ryhmään, joten heitä pidetään uskonnollisesti saastaisina.
Kyläläiset ovat maattomia peltotyöläisiä, ja heidän elinolonsa ovat kaikilla mittareilla maan köyhimmät. Vielä kuusi vuotta sitten kylällä ei esimerkiksi ollut koulua.

Ihmisarvon lähettiläs

Laulaja Nina Åström  on pyydetty mukaan Eväät elämään -kampanjaan tutustumaan Fidan työhön ja puhumaan ihmisarvon puolesta. Toukokuussa laulaja konsertoi Suomessa Nepalin kastittomien lasten hyväksi.

Ihmisarvosta hän puhuu myös kyläläisille. Hälinä raitilla hiljenee ja kaikki pysähtyvät kuuntelemaan.
– Minun Jumalani on luonut jokaisen ihmisen yhtä arvokkaaksi. Me olemme samanlaisia, sinä ja minä. On suuri kunnia olla vieraananne, Åström kertoo väkijoukolle.
Kyläläisten kanssa jutellessaan hän saa kuulla monta tarinaa siitä, miten kastijärjestelmän syrjintä lyö ihmisen alas jo lapsesta lähtien.
– Suomalaisten arvojen mukaan kasvaneena on vaikea käsittää, että jonkun elinolot ja mahdollisuudet on saneltu syntymästä asti, Åström huokaa.

Kyläilemme leskiäiti Kushmin perheen savimajassa. Kumarainen äiti elättää perheen peltotöillä, josta palkka maksetaan riisinä.
– Laittaisin kaikki lapseni kouluun, jos voisin. Kunpa kylän lapset saisivat hyvän koulutuksen, Kushmi toivoo.

Åströmin mieleen jäi erityisesti kohtaaminen leskiäidin tyttären, 18-vuotiaan Rajin kanssa. Tyttö ei koskaan saanut tilaisuutta käydä koulua, vaikka haaveili jo lapsena, että oppisi lukemaan.
– Olen halunnut, että omilla tyttärilläni olisi vapaus yrittää mitä vaan. Kun ajattelee, mistä tämän kylän lapset ponnistavat, niin ilman tukea on todella vaikea yrittää mitään, Åström pohtii.

Yksi voi vaikuttaa kymmeneen

Åström on koulutukseltaan opettaja. Vieraillessamme kastittomien lasten koulussa hän vaikuttuu henkilökunnan asenteesta.
– Olen toiveikas tämän kylän suhteen. Koulun henkilökunta uskoo asiaansa. Yksikin lapsi, joka pääsee tähän kouluun, voi vaikuttaa kymmeneen muuhun. Siitä se hyvä leviää niin kuin ympyrät vedessä, kun kivi heitetään siihen.

Koulun perustanut rehtori Kishun on itsekin köyhästä alakastisesta perheestä. Hän haluaa näyttää yhteisölle, että jokaisella on mahdollisuus kouluttautua.
– Näen kaikki kastit samanlaisina, en erottele lapsia. Muissa paikoissa toimitaan kastijärjestelmän mukaan. Minä en toimi.
– Minun kouluuni lapset tulevat hymyillen ja he oppivat.

Fidan Eväät elämään -keräyksen tuella täällä on tarkoituksena parantaa kastittomien lukutaitoa ja lasten mahdollisuutta käydä koulua. Koulun tiloja, oppimateriaaleja ja opettajien ammattitaitoa tullaan tulevaisuudessa kehittämään.
Yhteisö odottaa yhteistyöltä neuvoja ja tukea sekä koko yhteisön koulutusta. Asenteet sekä kasteja että koulunkäyntiä kohtaan on saatava muuttumaan.

Kun teemme lähtöä, rehtori Kishun kiittää meitä kyynelsilmin.
– Teidän vierailunne vuoksi ihmiset kunnioittavat kouluani. He muistavat aina, että tämä on se koulu, jossa kävi kuvausryhmä.

Katso videolta Nina Åströmin ja 18-vuotiaan Rajin ajatuksia!