Ajankohtaista

Kiinan Kashgarin terveyshallinto tutustui suomalaiseen peruskouluun ja terveydenhoitoon

Fida sai toukokuussa harvinaisia vieraita Kiinasta Kashgarin läänistä, jossa järjestö on työskennellyt yli vuosikymmenen. Maan uiguurialueen äitiys- ja lastenneuvolan johto tutustui yhdessä Fidan paikallisten työntekijöiden kanssa suomalaiseen terveydenhoitoon ja peruskouluun Hämeenlinnan seudulla ja Helsingissä.

Johtaja Tan Rong läänin terveydenhuollosta ja Fidan hankehallinnoija, uiguuritaustainen Mamatjan Hiet saivat Kiinasta mukaansa myös hankekoordinaattori Ulla Hatavan. Tan Rong vastaa viranomaisena Kashgarin neljän miljoonan asukkaan äitiys- ja alle kouluikäisten lasten terveydenhoidosta sekä yhteisöjen terveyskasvatuksesta. Siksi vierailulla tutustuttiin erityisesti suomalaiseen neuvolajärjestelmään.

Tärkeimpiin vierailukohteisiin kuuluivat Helsingin Pihlajamäen neuvola ja Hämeenlinnan keskussairaala sekä Hattulassa Parolan alakoulu, kouluterveydenhoito ja neuvola. Myös Fida lähetystorit, joista kiinalaisvieraat olivat kuulleet jo vuosia, tuli viimein konkreettiseksi.

”Paras hanke kansalaisjärjestösektorilla”
Fidan ja Kashgarin terveysjohdon aiempi yhteistyö kyläterveyslääkärien kouluttamiseksi johti huimaaviin tuloksiin. Vuosina 2002-10 koulutettiin noin 2 300 kyläterveyslääkäriä Kashgariin, jonka väestö on pääsääntöisesti uiguureja.

Kyläterveyslääkärit ovat terveydenhoitajan kaltaisia viranomaisia, jotka toimivat maaseudun kylissä, joista on pitkä matka sairaaloihin. He rokottavat ja neuvovat ihmisiä ja voivat ohjata nämä tarvittaessa jatkotutkimuksiin.

Hankkeessa opetettiin kliinisen terveydenhoidon perusteita verenpaineenmittauksesta gynekologiaan ja ennaltaehkäisevää terveyskasvatusta kuten perushygienian merkitys ja tupakoinnin vaarat. Kashgarin lähes neljän miljoonan asukkaan prefektuurissa on 11 kuntaa.

Hankkeen ulkopuolinen loppuevaluoija Ali Arsalo piti sitä jopa ”parhaana, mikä on koskaan tullut vastaan kansalaisjärjestösektorilla”.


Kiinassa isät eivät tunne synnytysasioita

Helsinkiläisessä Pihlajamäen neuvolassa kaksi tuntia vierähtää nopeasti. Kiinan tulkkina toimineelle, itsekin isälle Mamatjan Hietille neuvolavierailu on ”jännittävä”. Kiinassa isillä ei ole tapana vierailla neuvolassa, saati osallistua synnytykseen. Tan Rong erittelee, mitä hän on opintomatkalla havainnut:

–Suomalainen terveyskeskuksien neuvolajärjestelmä on kiinnostava. Äitien lisäksi myös isät kutsutaan täällä valmennukseen. Neuvolalla on selvä yhteys äitien terveyteen. Myös rekisterijärjestelmä toimii hyvin; synnytyssairaalan lisäksi myös terveyskeskus saa jatkossa tietoa äidin ja lapsen terveydestä.

Länsi-Kiinassa raskaana olevat naiset kutsutaan erityisille synnytysvalmennuskursseille, mutta edes kaikkia koteja ei terveydenhoito tavoita valtavalla alueella. Tan Rongin mielestä kotimaassa neuvola-idea voisi mennä ensin läpi kaupungeissa.

–Toivottavasti voimme tulevaisuudessa lisätä aviomiesten tietoisuutta perheen terveydestä, hän toteaa.


Yksilöllinen opetus ihastuttaa

Ryhmä vieraili myös Parolan koulussa Hattulan kunnassa Hämeessä. Siellä he tutustuivat ensimmäisen ja viidennen luokan toimintaan sekä kouluterveydenhoitoon.

–Suomessa ei opeteta vain tietoa vaan myös taitoja, kuten käsi- ja puutöitä, Tan Rong ihastelee.

Erityisopetusta tarvitsevien lasten huomioiminen yksilöllisesti tekee myös vaikutuksen vierailijoihin, koulun hyvien palvelujen ja hallinnon ohella.

Keskussairaalan ohella vieraat ehtivät perehtyä myös Hämeen linnaan ja Suomen historiaan sekä pääkaupunkiseudun nähtävyyksiin.


Uiguurialueen koulut levittävät terveyskasvatusta

Kashgarin terveyshallinto on kutsunut Fidan myös jatkohankkeeseen. Nyt maaseudun alakoulunopettajat valmennetaan toteuttamaan terveyskasvatusta osallistavin menetelmin ja uiguurinkielisen materiaalin avulla. Aiheina on perushygienia, hampaiden hoito ja tupakoinnin haitat.

Kun oppilaat jakavat oppimansa kotona, samalla vaikutetaan myönteisesti etenkin naisten ja lasten terveyteen. Maaseutuoloissa näet eletään usein myös perinteisten ja osin paikkansapitämättömien terveyskäsitysten varassa.

Miksi terveysviranomaiset haluaisivat jatkaa yhteistyötä Fidan kanssa, myös nykyisen hankekauden päättymisen vuonna 2016 jälkeen? Onhan suuressa kotimaassa resursseja omastakin takaa.

–Fidan osallistavat työmenetelmät ovat toimivia, Tan Rong kiittelee.

Teksti ja kuva: Päivi Simi-Kim