Koronavirus ja sen aiheuttama covid-19 -sairaus on vaikuttanut kaikkiin maihin, joissa Fida työskentelee. Osa työntekijöistämme on palannut tai on palaamassa kotiin, osa jää asemamaihin. Työ ei kuitenkaan lopu, vaan apua tilanteessa tarvitaan, sillä kriisitilanteessa on globaali etelä erityisen heikoilla.

Fida työskentelee 51 maassa. Jokaiseen niistä on koronavirus vaikuttanut tavalla tai toisella, samoin kuin työntekijöidemme arkeen. Kiinasta alkunsa saanut virus ei ole vielä ehtinyt iskeä Itä-Afrikan maihin samalla lailla kuin Eurooppaan, mutta pelko viruksen aiheuttamasta covid-19-taudista on kova myös Afrikassa.

Teemme valistustyötä ja pysymme kumppaniemme rinnalla myös henkisenä ja moraalisena tukena sekä etsimme uusia tapoja auttaa kovenevassa kriisissä.

Lue myös fidalaisten arjesta myllerryksen keskellä!

Ruokakaupat kiinni Jordaniassa

Vaikka suurimmat sairastumistilastot tulevat tällä hetkellä Keski-Euroopasta, ovat tiukimmat rajoitukset kohdistuneet Lähi-itään ja siellä erityisesti jordanialaisten elämään.

–Viime viikon tiistaina astuivat voimaan tiukat rajoitukset. Saimme edelleen käydä ruokakaupassa, mutta ainoastaan yksi aikuinen kerrallaan. Henkilötodistus piti olla mukana. Perjantaista 20.3. lähtien on maassa vallinnut ulkonaliikkumiskielto, jonka rikkomisesta voi seurata jopa vuosi vankeutta, kertoo Ammanin kodissaan Lähi-idän työstä vastaava ohjelmapäällikkö Sirkku Lepojärvi.

Poistua kerrostalosta ei voi ja perheen kolme lasta käyvät kansainvälistä koulua etänä. Sirkku Lepojärvi ja hänen puolisonsa, Itä-Afrikan ja Lähi-idän aluejohtajana työskentelevä Daniel Lepojärvi kertovat tilanteen olevan heidän kohdallaan hyvä.

Lepojärvet ehtivät hankkia ennen ruokakauppojen sulkeutumista riittävästi ruokaa ja juomavettä kotiin ja ovat pärjänneet toistaiseksi sen varassa. Monilla tilanne on toinen.

–Valtio suunnittelee aloittavansa leivän ja veden jakelun. Myös kaasua ruoanlaittoa varten ja dieseliä lämmitykseen pitäisi saada, kertoo Sirkku Lepojärvi.

Valistusta uusin keinoin

Vaikka koronan leviäminen on asettanut rajoituksia työlle, on se myös lisännyt valistustyön tarvetta. Monessa kohteessa paikallinen väestö saattaa jäädä vaillinaisen tai jopa disinformaation varaan ja vaarantaa itsensä sekä perheensä lisäksi myös yhteisönsä turvallisuuden. Uusia keinoja otetaan käyttöön. Valistustyötä on tehty Jordaniassa muun muassa viestipalvelu WhatsAppin välityksellä.

–Eräs paikallinen kumppanimme on soittanut läpi työn piirissä olevat vammaisten lasten perheet ja varmistanut että heillä kaikki tarvittava, täsmällinen tieto. Jordanian hallituksella on oma puhelinlinja vammaisille henkilöille tässä tilanteessa, Sirkku Lepojärvi kertoo.

Irakin kurdialueilla paikalliset kumppanimme jakavat Facebook-sivuillaan koronatietoa ja kertovat muun muassa covid-19-tautia ehkäisevistä käytänteistä. Aiheesta tehtiin myös radio-ohjelma, jossa otettiin huomioon erityisesti vammaiset. Lisäksi 100 perhettä, joilla on eritystarpeisia lapsia tai muuten vaikea taloudellinen tilanne, on saanut suojavälineitä covid-19-tartuntoja vastaan. Lisäksi opettajat saavat ajantasaista tietoa tilanteesta Facebookin ja WhatsApp -ryhmien välityksellä.

Itä-Afrikassa pelätään koronan tuloa

Covid-19 ei ole vielä levinnyt laajalti työalueellemme Itä-Afrikassa, mutta paikalliset pelkäävät epidemian puhkeamista. Eri maissa etsitään kekseliäitä keinoja kertoa koronaviruksesta ja sen aiheuttaman taudin vaaroista. Esimerkiksi Keniassa on tehty koronasta kertovia lauluja, joita soitetaan radiossa.

Eräs Itä-Afrikkaan jääneistä suomalaisista työntekijöistämme on Tansanian Arushassa asuva ohjelmaneuvonantaja Virpi Mesiäislehto perheineen.

–Meiltä on kyselty, olemmeko palaamassa Suomeen. Haluamme kuitenkin elää tansanialaisten rinnalla tässä tilanteessa, vaikka emme fyysisesti voikaan tavata. Varustaudumme saamiemme ohjeiden mukaisesti ja olemme hankkineet ruokavarastoa ja lääkkeitä.

Virpi Mesiäislehto kertoo, että monet ulkomaalaiset ovat jo lähteneet maasta. Pääsyy lähtöön on Tansanian heikot terveyspalvelut. Kenian sulkiessa rajansa Tansaniasta ei enää pääse tarvittaessa korkeatasoiseen sairaalahoitoon Nairobiin.

–Samaan aikaan turvallisuuttamme uhkaa yleistyvä ulkomaalaisviha, koska virus nähdään ulkomaalaisten tuomana. Tämä ei toki ole ohimenevä ilmiö, vaan varmasti vahvistuu hädän kasvaessa kriisin aikana, kun syyllisiä halutaan löytää.

Tällä viikolla Tansaniassa oli todettu 12 covid-19-sairastapausta.

–Afrikkalaisilla on etumatkaa muuhun maailmaan nähden, kun koronaviruksesta opitaan lisää, mutta tuo etumatka lyhenee nopeasti ilman oikeita toimia. Siksi on tärkeää toimia heti, Mesiäislehto pohtii.

Koronavirusepidemian estäminen on suuri haaste maassa, jossa ihmiset elävät päivittäin kädestä suuhun. Se tarkoittaa, että monilla ei ole mahdollisuutta jäädä kotiin tai varautua epidemiaan. Myös juoksevan veden puute haastaa käsienpesumahdollisuuksia. Koronaviruksen leviämiseen vaikuttaa myös se, että ihmiset asuvat tiiviisti yhdessä, pienissä asunnoissa.

Vammaisten elämä vaikeutuu entisestään

Fida tekee normaalioloissa ja erityisesti nyt työtä kaikista haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten oikeuksien ja ihmisarvon edistämiseksi. Kriisin aikana vammaisten asema heikentyy entisestään. Erityisesti vammaisten asema on vaikea maassa, jossa esteettömään tiedotukseen ei panosteta.

–Selvitämme yhteistyömahdollisuuksia kuurojen oman järjestön kanssa, miten voimme turvata tiedon kulun koronasta heillekin, jotta osaavat varautua ennaltaehkäisevästi. Tässä apuna ovat muun muassa viittomakieliset videot, kertoo Virpi Mesiäislehto.

Samoin näkövammaisten tilanne on vaikea, koska he toimivat tuntoaistin varassa ja pahimmillaan pinnoilta voi saada tartunnan. Vaikka käsienpesupisteitä on perustettu Tansaniassa tiheään, sokeiden ei ole helppoa löytää muuttuneiden järjestelyjen keskellä niitä ilman kohdennettua tiedotusta.

–Monet vammaiset ovat riippuvaisia päivittäistoiminnoissaan, ruoan, hygienian ja turvallisuuden suhteen perheenjäsentensä avusta. Mitä tapahtuu, kun avustaja sairastuu? Kaikkiin näihin haasteisiin yritämme löytää ratkaisua paikallisten kumppaneidemme kanssa.

Fidan kumppanilla, Tansanian helluntaikirkolla, on terveysasemia ja sairaaloita. He ovat pyytäneet koronaviruksen vastaiseen taisteluun tukea muun muassa kahden sairaalan ja neljän terveysaseman hygieniakäytäntöihin.

–Erityinen haaste on sairaaloissa vierailijat, jotka tuovat ruokaa potilaille. Sairaaloissa ei ole ruokatarjoilua, jonka vuoksi potilaat ovat riippuvaisia ulkoa tuodusta ruoasta. Koronavirustilanteessa tämä on suuri haaste, Virpi Mesiäislehto kertoo.

Kuvat: Fidan arkisto Teksti: Ninarose Maoz

Pääkuva: Nepalissa pestään tarkoin käsiä koronaepidemian vuoksi.

---

Osa työntekijöistä palaa kotiin

 Osa Fidan lähetetyistä työntekijöistä on palannut Suomeen tai on parhaillaan palaamassa. Osa jää asemamaihin. Jokaisen työntekijän kanssa on tehty tilannekartoitus ja mietitty yksityiskohtaisesti hänen ja mahdollisesti mukana seuraavan perheen kotiuttamista Suomeen tai jäämistä asemamaahan. Riskiryhmiin kuuluvat on huomioitu ja tarkasteltu asemamaan tarjoamat mahdollisuudet terveydenhuoltoon.

Suomalainen työntekijämme pysyy toistaiseksi Bhutanissa, sillä maan rajat sulkeutuivat nopeasti, eikä lähtömahdollisuutta edes ehditty harkita. Fidan johto ja turvallisuusorganisaatio seuraavat tilannetta ja pitävät yhteyttä työalueillamme oleviin työntekijöihin.

Suomesta lähetettyjä työntekijöitä on tällä hetkellä 26 asemamaassa yhteensä 88 henkeä. Osalla heistä on perhe mukanaan.

Maailmanlaajuisesti yhteyttä on pidetty esimerkiksi toissaviikolla aloitetuissa virtuaalisissa ”kahvihuonetapaamisissa”, joissa on ollut kerrallaan yli 50 henkeä. Tapaamisten ideana on vapaamuotoinen kuulumisten vaihto, kun sosiaaliset kontaktit ovat toistaiseksi vähentyneet tai loppuneet.