Pastori ja lähetystyöntekijä Samuli Tuokkola syntyi Oulussa 3.12.1953 ja kuoli äkilliseen sairauskohtaukseen 27.4.2017 kotonaan Etiopian Debre Zeitissä.

Ystävämme, missionääri Samuli Tuokkola ei ole enää keskellämme.

Serengetin tähtitaivaan alla kitaraa näppäilee lämpimästi hymyilevä kirkassilmäinen mies. Pimeään Afrikan yöhön kajahtelee evankeliumin ilosanoman viesti. Vaikka hyeenat ulvovat ympärillä, ja ihmisen elämän monet kipeätkin haasteet ovat läsnä, Jeesus elää. Sami tunsi Herransa, eli armosta ja julisti armoa.

Sami oli herkkä ja huumorintajuinen taiteilijasielu. Hän oli loistava piirtäjä, valokuvaaja ja musisoija. Hän näki kaunista kaikessa Jumalan luomassa luonnossa pienimmästä muuttolinnusta suurimpaan norsuun. Siksi Sami viihtyi luonnossa, ja Afrikan luonnonpuistot runsaine eläimistöineen ja merenrannat kauniine maisemineen olivat hänelle rakkaita paikkoja.

Yllätys telttaretkellä

Vietimme perheinä useita ikimuistoisia hetkiä yhdessä. Saimme nauttia välillä kahlaamisesta läpi kuivan savannin, kapuamisesta rukousvuorten rinteillä, toisinaan taas kellumisesta armonvirrassa. Koskaan emme unohda yhteistä joulua, jonka vietimme Serengetin luonnonpuistossa telttaillen tai yhteisiä rukoushetkiämme.

Safareilla aina sattuu ja tapahtuu. Kerran Sami oli kuullut telttaillessaan yöllä teltannarujen ”soivan”. Hän oli katsonut ulos tuuletusreiästä ja nähnyt leijonan hankaavan kuonoansa teltannaruun. Sen jälkeen oli kuulemma rukous erityisesti maistunut teltassa olijoille.

Suomesta Tansanian kautta Kanadaan

Sami rakasti perhettään. Lapsuudessa hänen perheeseensä kuuluivat äiti-Ainon ja isä-Taavin lisäksi viisi sisarusta, joista Sami oli kolmanneksi vanhin.

Toukokuun 21. päivä neljäkymmentä vuotta sitten alkoi virallisesti Samin ja Päivi-vaimon yhteinen tarina hääkellojen soidessa. Lämpimään kotipesään syntyivät pojat Ville 1979 ja Valtteri 1980.

Lapsia rakastava Sami valmistui lastentarhanopettajaksi ja palveli vuosina 1982‒1989 Oulussa Auta Lasta ry:ssä lastenkodin johtajana. Tansaniaan Sami ja Päivi siirtyivät vuonna 1989. He olivat perustamassa esikoulua Tarimeen.

Tansaniasta perheen tie vei Kanadaan, jossa Sami suoritti yhdessä Päivin kanssa yhden haaveistaan, teologian maisterin tutkinnon vuosina 1993‒1997. Tämän jälkeen Samin paimensydän vei hänet palvelemaan pastorina seurakuntia ensin South Porcupinessa ja myöhemmin Sudburyssä, yhteensä viiden vuoden ajan.

Puskapappien kouluttajana itäisessä Afrikassa

Tansania ei kuitenkaan lakannut kutsumasta Samia ja Päiviä. Vuonna 2002 he palasivat Tansaniaan, jossa he toimivat raamattukoulutyössä. Tuokkolat kouluttivat paikkakunnalta toiselle siirtyvillä raamattukursseilla köyhien maaseutukylien pastoreita ja evankelistoja. Nämä niin kutsutut puskapapit ovat perustaneet satoja uusia seurakuntia Tansaniaan.

Vuonna 2009 Tuokkolat siirtyivät Etiopiaan, jossa Sami jatkoi raamattukoulututusta Tansaniassa menestyksekkäästi toimineella ”puskapappikonseptilla”.

Samin kutsuun kuului myös evankeliumin julistaminen. Hän teki evankeliointimatkoja useissa itäisen Afrikan maissa. Myös Etiopiassa hän julisti innokkaasti evankeliumia saavuttamattomien kansanryhmien parissa uskoen Jumalan muuttavaan voimaan.

Samia kaipaamaan jäivät puoliso Päivi, lapset Ville ja Valtteri perheineen, äiti, veli, sisaret ja muut sukulaiset, sekä lähettiystävät, Fidan henkilökunta ja lukematon Samin tuntemaan oppinut joukko.

Sami on perillä ja me tulemme perässä, sitten taas nähdään. Kiitos Sami kaikesta ilosta ja rohkaisusta, jota annoit meidän koko perheen elämään.

Irma ja Kyösti Frestadius

Kirjoittajat ovat Samuli Tuokkolan pitkäaikaisia ystäviä. Frestadiukset palvelivat Tansaniassa lähetys- ja kehitysyhteistyötehtävissä vuosina 1987‒1999. Tällä hetkellä he toimivat pastoreina Espoon helluntaiseurakunnassa.