Presidenttiehdokkaat taistelevat nälkää vastaan
Vuonna 2012 maailmassa on edelleen miljardi nälkää näkevää ihmistä, vaikka nälästä kärsivien määrän puolittaminen vuoteen 2015 mennessä on yksi YK:n vuosituhattavoitteista.
Fida kysyi presidenttiehdokkailta, miten he taistelisivat nälkää vastaan.
1) Mitä Suomi voi tehdä globaalin ruokaturvan parantamiseksi ja nälän hillitsemiseksi?
2) Miten Te tasavallan presidenttinä voisitte ja haluaisitte vaikuttaa nälkäongelman ratkaisuun?
3) Kotitaloudet heittävät Suomessa vuosittain noin 160 miljoonaa kiloa ruokaa roskiin. Ruokahävikillä on vaikutuksia ympäristöön, kuluttajien omaan talouteen ja laajassa merkityksessä myös globaaliin ruokavarojen jakautumiseen. Mitä teidän mielestänne pitäisi tehdä asian muuttamiseksi?
Paavo Arhinmäki
1) Osana EU:ta ja globaalia talousjärjestelmää voimme saada aikaan oikeudenmukaisemmat kansainväliset sopimukset. Pelkkään yksityiseen maanomistukseen perustuvat mallit ovat tuhoisia köyhien kannalta, ja niiden rinnalla tuleekin edistää maa-alojen yhteisomistusta tai kyläomistusta. Energia- ja polttoainekasvien viljeleminen köyhien maiden maatalousalueilla uhkaa paitsi ruokaturvaa myös ilmastoa. Etenkin valtionyhtiö Neste Oililta on odotettava suurempaa vastuullisuutta.
2) Ulkopolitiikan johtajana toteuttaisin johdonmukaista linjaa, jossa suomalaisten tai eurooppalaisten yritysten etu ei mene köyhien maiden ihmisten edun edelle. Syventäisin Suomen linjaa, jossa etenkin tyttöjen koulutus nähdään tienä pois köyhyydestä ja liikakansoituksesta.
3) Kierrätysjärjestelmiin on tärkeää panostaa. Ruuan pakkauskokojen tulee vastata nykyistä paremmin tarvetta.
Eva Biaudet
1) Ruokaturvan ja naisten oikeuksien välillä on yhteys. Jos kehitysmaan nainen voi hyvin, hänen perheensäkin voi hyvin.
2) Tasavallan presidentti voi antaa tukensa kansainvälisille järjestöille, jotka edistävät kehitysmaiden paikallistalouksien toimintaa, vievät kyliin viljelyksen tietotaitoa ja mahdollistavat koulujen rakentamisen. Presidentti voi ylläpitää keskustelua nälkäongelmasta.
3) Kouluissa pitäisi panostaa siihen, miten ruoka valmistetaan, säilytetään ja hankitaan. Opetussuunnitelmaan pitäisi ujuttaa muuhunkin kuin kotitalousoppitunneille ruokahuollon taloudelliset ja ympäristövaikutukset.
Sari Essayah
1) Suomen kehityspolitiikassa pitäisi entistä tehokkaammin edistää globaalia ruokaturvaa. YK:n tavoitetta kohti on menty, mutta paljon on vielä tehtävää erityisesti siitä syystä, että globaalit talous- ja elintarvikekriisit lisäsivät aliravittujen ihmisten määrää yli sadalla miljoonalla.
2) Tasavallan presidentti on vaikutusvaltainen arvokeskustelija. Presidentin ja valtioneuvoston välinen yhteisymmärrys keskeisissä globaalikysymyksissä on tärkeää tavoitteiden saavuttamiseksi. On syytä korostaa myös sitä, että ruokaturvan ja naisten oikeuksien välillä on selvä yhteys.
3) Kun kouluissa kehotetaan ottamaan ruokaa vain sen verran, mitä jaksaa syödä, tulisi kotitalouksien ostaa ruokaa vain sen verran, mitä voivat kuluttaa ruoan pilaantumatta. Ihmisiä tulisi kannustaa keksimään ruoantähteistä uusia ruokalajeja ja reseptejä.
Pekka Haavisto
1) Suomen kannalta on ratkaisevaa, kuinka paljon kehitysyhteistyövaroja meillä on käytössämme maailman köyhimpien ihmisten auttamiseen. Suomen tavoitteena on nostaa kehitysyhteistyömäärärahat 0,7 prosenttiin BKT:sta vuoteen 2015 mennessä. On tärkeää, että kehitysyhteistyövarojen kasvaessa myös kansalaisjärjestöjen osuus koko kehitysyhteistyöstä kasvaa. Kansalaisjärjestöjen kautta annettu apu on tehokasta ja menee perille.
2) Tasavallan presidenttinä painottaisin ennen kaikkea YK:n ja sen alajärjestöjen vastuuta ja koordinaatiota maailman nälkäongelman ratkaisemiseksi. Avunantajamaiden koordinaatio niin kriisitilanteissa kuin kestävän kehityksen periaatteiden mukaisessa kehitysavussa on erittäin tärkeää. Suomen kehitysyhteistyössä painottaisin teknistä osaamistamme elintarvikehuollosta, viljelystä ja koko elintarvikeketjusta, mukaanlukien huoltovarmuuten liittyvät asiat.
3) Suomessa on opittava kierrättämään ja minimoitava hävikki sekä ruoassa että muissa kulutushyödykkeissä. Myös ruoan laatuun on kiinnitettävä huomiota – on aika siirtyä roskaruoasta luomuun ja lähiruokaan. Suomi voi näyttää tietä leikkaamalla ilmastopäästöjään ja ottamalla käyttöön ympäristön kannalta säästävää tekniikkaa.
Paavo Lipponen
1) Suomen tulee toiminnallaan YK:ssa ja muissa kansainvälisissä yhteyksissä pitkäjänteisesti edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä, vähentää köyhyyttä sekä hillitä ilmastonmuutosta.
2) Presidenttinä pyrkisin toimimaan nälkäkriisejä ennaltaehkäisevästi kansainvälisillä areenoilla. Pyrkisin toimillani hillitsemään ja estämään konfliktien syntymistä, tukemaan kestävää kehitystä edistäviä kansainvälisiä prosesseja ja saamaan aikaan sitovia sopimuksia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi sekä edistämään hyvää hallintoa ja parantamaan luonnonkatastrofien ennakointia.
3) Kestävien kulutustottumusten opettaminen tulee ottaa entistä vahvemmin osaksi koulujen ja kotien arkea. Jätteiden kierrätystä ja lajittelua voidaan edelleen tehostaa ja tukea mm. hinnoittelun kautta.
Sauli Niinistö
1) Akuutissa hädässä tarvitaan välittömiä toimia eri järjestöjen kautta. Pitkällä tähtäimellä meillä EU-mailla on suuri vastuu ilmastomuutoksen pysäyttämisessä. On myös tärkeää parantaa köyhien pienviljelijöiden oloja esimerkiksi selkeyttämällä maanomistusoikeuksia.
2) Etenkin ilmastonmuutoksen torjunta ja pienviljelijöiden maanomistusoikeuksien selkiyttäminen ovat tärkeitä. Pitäisin näitä teemoja esillä.
3) Ruoan haaskaaminen on mennyt Suomessa liian pitkälle. Ruokajätteen hyödyntämistä esimerkiksi energiankäytössä on tehostettava. Kotitalouden opetuksessa voidaan korostaa ostotapoja ja -tottumuksia, ruuan oikeaa säilytystä ja uudelleen käsittelyä.
Timo Soini
1) Suomi voisi olla etunenässä puolustamassa heikoimpia ja köyhimpiä maita kansainvälisessä yhteistyössä. Meidän on pidettävä huolta siitä, ettei rikkaiden maiden toiminta estä köyhiä maita kehittymistä. Jos EU:n yhteinen maatalouspolitiikka aiheuttaa ongelmia esim. Afrikassa, sitä on uskallettava muuttaa. Tavoiteltavaa olisi myös, että mahdollisimman monessa maassa alettaisiin suosia lähellä tuotettua ruokaa.
2) Pitäisin huolta siitä, että Suomen toiminta on kaikin puolin eettistä ja kestävää. Me emme saa politiikallamme vaikuttaa nälänhädän tai köyhyyden lisääntymiseen. Meidän on toimittava päinvastoin. Esimerkkeinä voisin mainita biopolttoaineiden tuottamisen ruoantuotannon kustannuksella sekä maataloustuotteiden kuljettamisen Suomeen, jossa nuo samat tuotteet voitaisiin tuottaa itse.
3) Meillä on näitä EU-lainsäädännön mukanaan tuomia kummallisuuksia: parasta ennen ‑päiväyksen ylittäneitä tuotteita ei voida toimittaa eteenpäin esim. köyhien auttamiseksi, ja kouluissa, päiväkodeissa tai kahviloissa yli jäänyt ruoka täytyy heti hävittää. Tällaisten päätösten tarkoitus on hyvä, mutta niistä puuttuu kokonaan maalaisjärki ja ympäristöystävällisyys, minkä vuoksi niistä tulisi päästä eroon.
Paavo Väyrynen
1) Tärkeintä on köyhien maiden oman elintarviketuotannon tukeminen. Tällöin on kyse pienviljelijöiden, ja erityisesti naisten aseman parantamisesta. Globaalin ruokaturvan takaamiseksi Suomen omatkin pellot on pidettävä kunnossa ja viljeltyinä.
2) Ihmiskuntapolitiikka olisi keskeinen osa työtäni tasavallan presidenttinä. Osallistuisin aktiivisesti mm. Rion ympäristö- ja kehityskonferenssin 20-vuotisjuhlakokoukseen jatkaakseni sitä työtä, jota olin ulkoministerinä Riossa aloittamassa.
3) Korkean elintason maissa kyse on ennen kaikkea elämäntavoista. Pitää palauttaa ruuan arvostus ja kunnioitus: Aikanaan leipä oli melkein pyhä asia, ruoka siunattiin. Tässä tarvitsemme esikuvia ja paluuta vanhoihin arvoihin. Suomen kehityspolitiikassa tulee huomioida kehitysmaiden ruuan varastoinnin ja säilytyksen parantaminen.onferenssin 20-vuotisjuhlakokoukseen jatkaakseni sitä työtä, jota olin ulkoministerinä Riossa aloittamassa.
Sinäkin voit taistella nälkää vastaan. Aloita taistelu osoitteessa www.eväätelämään.fi.
