Helluntailähetyshistorian lyhyt oppimäärä, osa 3
Aktiotyön syntyminen, ensimmäinen valtiontuki, lähetystoriketjun perustaminen sekä lähetyskoulutuksen elvyttäminen ovat tärkeitä merkkipaaluja helluntailähetystyön historiassa.
Valtion tuki ja aktiotyön nousu
1970-luvun muutoksia oli valtion tuen saaminen kehitysyhteistyöhön (1974), mikä moninkertaisti auttamisen mahdollisuuksia. Omarahoitusosuuden kokoamiseksi syntyi lähetystoriverkosto.
Toinen merkittävä asia oli aktiotyön käynnistyminen 1977. Ensimmäiset ryhmät menivät Itävaltaan ja Kreikkaan.
Kolmas merkittävä käänne oli lähetyskoulutuksen uudelleen käynnistyminen tällä kertaa lähetysjärjestön toimesta. Kurssit pidettiin Larsmon Lähetyskodissa 1979–1981.
Osallistu lähetystyöhön!
Anna lähetystyölle taloudelliset edellytykset jatkua voitokkaana lahjoittamalla.
Tämän jälkeen lähetyskoulutuksessa alkoi yhteistyö raamattuoppilaitoksen (nyk. Iso Kirja -opisto) ja lähetysjärjestön välillä.
1970-luvun uusia maita olivat Bangladesh, Bolivia, Indonesia, Itävalta, Kongo (Zaire) ja Sveitsi. Ensin mainittu vahvisti kokonaisvaltaisen lähetystyön ajatusta ja avasi näkemään, että toiminta islamilaisessa maassa on mahdollista. Sama pätee Indonesiaankin.
Merkittävää on myös Euroopan tiedostaminen entistä paremmin lähetyshaasteena.
Pioneerinäyn uusi nousu
1980-luvun puolivälissä oli lähetyksen teemavuosi. Sillä haluttiin nostaa koko helluntailiikkeen tietoisuuteen yhä suuri pioneerihaaste. Teemavuoden sloganilla mentiin ytimeen: ”Jeesus – hukkuvan maailman toivo.” Vuonna 1988 asetettiin rukoustavoite: 100 uutta lähettiä viidessä vuodessa. Määrä tuli täyteen neljässä vuodessa.
Lähetysjärjestön ensimmäinen kirjallinen strategia valmistui 1987. Myös siinä pioneerihaasteet korostuivat. Erityisesti alleviivattiin muslimeiden, ateistien, juutalaisten ja Euroopan maahanmuuttajien tavoittamista. Kaikissa asioissa tapahtui jatkossa uusia avauksia.
Kehitysyhteistyöhankkeiden tuki nousi ja ilmassa oli keskustelua eri toimintatapojen välisestä painotuksesta, eikä vastakkainasettelulta kokonaan vältytty. Jo vuoden 1987 strategia oli kuitenkin holistinen eli koko ihmisen tarpeet huomioiva.
1980-luvun uusia maita olivat Bulgaria, Ecuador, Egypti, Jordania, Nepal, Saksa ja Uganda.
Rautaesirippu kaatuu
Kommunistisen maailman romahtaminen 1980–90-lukujen taitteessa avasi missionaarisesti uuden tilanteen. Uusia maita tuli kohisten mukaan: Albania, Bosnia-Hertsegovina, Kambodža, Kiina (uudelleen), Laos, Mongolia, Pohjois-Korea, Unkari, Venäjä, Viro.
Muita tulokkaita olivat Burkina Faso, Malawi, Sudan ja Turkki. Myanmarissa alkoi 1960-luvun sulkeutumisen jälkeen uudentyyppinen yhteistyö.
1990-luvulla syntyi kaksi lähetysstrategiaa (1993, 1998). Jälkimmäisen ytimenä oli seurakunnan ja lähetysjärjestön välisen suhteen roolitus. Yhteistyöyksikössä molemmilla on omat tehtävänsä. Vuonna 2003 tehtävänjako kirjattiin vielä selkeämmin tarkistettuun strategiaan.
Maapalloistuminen alkoi tuntua entistä enemmän myös lähetystyössä. 1991 käynnistyi Euroopan helluntailähetysjärjestöjen yhteistyö (PEM). Mukanaolo Lausanne-liikkeessä ja muissa evankelisten tahojen verkostoitumisissa tuli entistä tärkeämmäksi.
Nimenmuutos, rakenteiden vahvistuminen, kokonaisvaltaisuus
Suomen Vapaa Ulkolähetys muuttui Fida Internationaliksi 2001. Tätä vuosikymmentä ovat leimanneet laadun ja rakenteiden kehittäminen. Työn laajennuttua yli 50 maahan hyvään hallinnointiin on kiinnitetty enenevästi huomiota ja maastrategioiden avulla pyritään turvaamaan se, että näkemyksemme ovat yhteneväiset kumppanien kanssa.
Seurakunta- ja lähettiyhteyksien laatua on nostettu käytännön ohjeistolla ja kirjallisilla sopimuksilla. Ulkoasiainministeriön kanssa on myös solmittu kumppanussopimus.
2000-luvulla on tullut jälleen uusia maita mukaan: Kolumbia, Kosovo/YK, Makedonia, Malediivit, Marokko, Montenegro, Niger, Israelin palestiinalaisalueet, Paraguay, Peru, Romania, Vietnam sekä muutamat Keski-Aasian maat.
Lähetystyö on muuttunut paljon muodoiltaan sitten Danielssonin, Pöystin ja Yrjölän aikojen. Siinä on kuitenkin yksi muuttumaton piirre, joka on kirjattu uuteenkin 2007 voimaan tulleeseen strategiaan: ”Lähetystyön ydinkysymys on ihmissielun pelastus.”