Katastrofeihin voi varautua ennalta
Vaikka avustusjärjestöjen paikan päällä katastrofin keskellä tekemä työ on elintärkeää, vielä tehokkaampiin tuloksiin päästään kouluttamalla jo etukäteen katastrofeille alttiiden alueiden väestöä ja paikallisia toimijoita. Näin he kykenevät ennakoimaan katastrofeja ja toimimaan tehokkaasti niiden keskellä.
Katastrofeja ennaltaehkäisevässä toiminnassa avustusjärjestön edustajat pohtivat yhdessä paikallisten ihmisten kanssa, millaiset katastrofit heidän yhteisöänsä uhkaavat ja mitkä ovat omat vahvuudet ja heikkoudet niiden kohtaamisessa.
Ennaltaehkäisevässä katastrofityössä rakennetaan toimintasuunnitelma katastrofien ehkäisemiseksi, niiden vaikutusten lieventämiseksi sekä niistä toipumiseksi. Tämä voi tarkoittaa etukäteen mietittyjä varoitus- ja pelastusjärjestelmiä, evakuointipaikkoja, varastointia sekä ruoka- ja vesihuoltoa. Maanjäristys- ja tulva-alueilla on mahdollista kiinnittää huomiota myös turvalliseen rakentamiseen.
Katastrofeihin varaudutaan myös kouluttamalla erilaisia työryhmiä, joiden jäsenet tietävät tarkkaan tehtävänsä katastrofien sattuessa. Tiedottajilla, pelastajilla, evakuoijilla, ensiavun antajilla, raivaajilla ja hätäavun jakajilla on kaikilla omat vastuualueensa. He voivat viedä tietotaitoa yhteisöissään eteenpäin.
Kun paikallisilla henkilöillä on pelastustoimintaan liittyvää ammattitaitoa, he pystyvät aloittamaan avustustyön välittömästi. Työtä helpottaa, kun he osaavat kielen ja tuntevat alueen ihmiset ja järjestelmät. Paikallisten työtä täydentää ulkomailta tuleva apu asiantuntijoineen.
Tiedostaminen avain valmiuteen
Katastrofivalmiutta tulisi kehittää erityisesti maissa, joita kohtaavat toistuvasti samantyyppiset luonnonkatastrofit. Varsinkin mannerlaattojen reuna-alueilla esiintyy maanjäristyksiä, tulivuorenpurkauksia ja tsunameja. Sijainti tai maantiede voi myös altistaa tulville, hirmumyrskyille ja kuivuuskausille.
Suurin osa maailman köyhimmistä maista kärsii tai on toipumassa konfliktista. Mutta myös väkivaltaisuuksia eri ihmisryhmien välillä voidaan ennaltaehkäistä. Rauhanrakentamisella puututaan konfliktien perimmäisiin syihin sekä sovitellaan konfliktin vahingoittamia suhteita.
On laskettu, että varautuminen katastrofeihin maksaa neljänneksen verrattuna havahtumiseen vasta niiden iskiessä. Rikkaiden ja köyhien maiden mahdollisuudet varautua luonnonkatastrofeihin ovat kuitenkin hyvin erilaiset. Panostaminen katastrofivalmiuteen on kuitenkin usein kiinni asian tiedostamisesta eikä niinkään suurista varoista.
Lähteet: ulkoasiainministeriö, AlertNet, Tearfund
