Erilaiset katastrofit maailmalla

Humanitaarinen hätätila voi olla seurausta aseellisesta konfliktista, luonnonkatastrofista tai esimerkiksi tautiepidemian puhkeamisesta. Katastrofit lisäävät köyhyyttä ja hidastavat kehitysprosesseja.

Ilmastonmuutos, kaupungistuminen ja maailman väestön kasvu ovat lisänneet alttiutta luonnonkatastrofeille, kuten tulville, tulivuorenpurkauksille ja maanjäristyksille.

Viimeisten 20 vuoden aikana luonnonkatastrofien määrä maailmassa on nelikertaistunut. Luonnonkatastrofeista kärsii vuosittain noin 250 miljoonaa ihmistä. Vuonna 2010 niiden arvioidaan vieneen yli 250 000 ihmishenkeä.

Väkivaltaisten konfliktien määrä maailmassa on laskenut, mutta niistä on tullut entistä monimutkaisempia. Suurin osa konflikteista on valtioiden sisäisiä. Siviiliväestöstä tulee usein sotatoimien pääasiallinen kohde: esimerkiksi naisiin kohdistuvaa väkivaltaa käytetään yhä useammin järjestelmällisenä sodankäynnin keinona.

Äärimmäisen nopeasti leviävät tautiepidemiat uhkaavat erityisesti kehitysmaita, joissa väestötiheyden ja puutteellisen terveydenhuollon johdosta tarttuvat taudit leviävät nopeasti. Esimerkiksi ihmiset eteläisessä Afrikassa ovat hiv/aids-pandemian vuoksi entistä haavoittuvaisempia katastrofien vaikutuksille.

Nälänhätä ei monesti johdu varsinaisesti ruuan puutteesta – vaan siitä, ettei köyhillä ole siihen varaa. Köyhyydestä johtuvan nälän lisäksi erityistilanteet, kuten ruoan hinnan nousu, kuivuus, tulvat, sota ja taudit, aiheuttavat ruokakriisejä, jotka heikentävät merkittävästi jo entisestään ankarissa olosuhteissa elävien tilannetta.

Lähteet: Relief Web, global.finland.fi, AlertNet