Sinkkulähetin yllätyshäät

Alice Vikstén kertoo, kuinka meni lähetyskentällä naimisiin seurustelematta päivääkään.

Alice Vikstén,
Kenia

Syntymäpaikkasi?
Lahti.
Millaisissa lähetystehtävissä olet ollut?
Keniassa vuodesta 1965, kaikkiaan vajaat 30 vuotta. Olimme välillä Suomessa. Matkustelimme puolisoni kanssa paljon, ja olimme muun muassa Tansaniassa, Etiopiassa, Australiassa ja Kanadassa.
Mottosi?
Evankeliumi on Jumalan voima.
Rakkain raamatunpaikka?
Pidän tavattomasti Heprealaiskirjeen 11. luvusta. Se on innostava. Olen ammentanut siitä voimaa useammankin kerran.
Mitä lähetystyö on sinulle antanut?
Se oli ihanaa aikaa, minkä saimme olla Keniassa! Saimme nähdä siellä herätyksen. Olen saanut lähetystyöstä enemmän kuin mitä olen antanut.
Mikä jäi erityisesti mieleen tv-kuvauksista?
Tilanne oli uusi minulle. Haastattelu oli lyhyt ja jäi ehkä vähän pintapuoliseksi.

Teema: 50 vuotta raamattukoulutusta Keniassa

Samuel Murithi (vas.) ja Ruben Thuranira ovat molemmat opiskelleet Korun raamattukoulun ensimmäisillä kursseilla ja nousseet FGCK-kirkkokunnan arvostetuiksi johtajiksi.

Viidessäkymmenessä vuodessa on rakennettu monipuoliset toimitilat, kukkulalle on kasvanut komeita puita ja ympäröivä alue on hoidettu siistiin kuntoon. Heti oppilaitoksen portin ulkopuolella kehitys ei ole kuitenkaan ollut yhtä havaittavaa; monet asuvat edelleen savimajoissa.

Raamattukoululle vievä huono tie aiheuttaa edelleen harmia: sokeriruokoa kuljettavat traktorit pilaavat sen kerta toisensa jälkeen. Monien vierailijoiden autot ovat siksi joutuneet varsinkin sadeaikana hevos- ja ihmisvoimin vedettäviksi.

Oppilaitos on tarjonnut oivan paikan hiljentyä ja syventyä Raamatun opiskeluun. Korun raamattukoulun merkitys Kenian FGCK-helluntailiikkeelle (Full Gospel Churches of Kenya) onkin ollut valtava: sieltä on valmistunut kaiken kaikkiaan noin pari tuhatta vastuunkantajaa seurakuntatyöhön.

– Nämä työntekijät ovat perustaneet lähes 700 paikallisseurakuntaa, toteaa Matti Villikka, koulun vieraileva opettaja ja entinen rehtori.

Viestikapula vaihtoon

Ensimmäiset suomalaiset lähetystyöntekijät olivat pakanneet matkalaukkunsa ja lähteneet Keniaan vuonna 1949. Seuraavina vuosikymmeninä Keniasta kehkeytyi Suomen helluntaiherätyksen suurin lähetysmaa, lähettejä oli parhaimmillaan yli 60.

Korun raamattukoulun taival alkoi vuonna 1960 pioneerilähetystyöntekijöiden Paavo ja Vieno Kusminin uurastuksen ansiosta. Varsinainen Kenian raamattukoulutuksen ”isähahmo” on kuitenkin Alicen kanssa myöhemmin avioitunut Mauri Vikstén, joka toimi alkuvuosina Korun rehtorina ja sittemmin opettajana elämänsä viimeisiin vuosiin asti.

Suomalaisten lähetystyöntekijöiden rooli alkoi pikkuhiljaa muuttua – aiemmin he olivat evankelioineet ja johtaneet työtä, mutta nyt heistä tuli opettajia ja neuvonantajia. Paikalliset uskovat alkoivat ottaa enemmän vastuuta niin evankelioimisessa, johtamisessa kuin taloudessa.

Kenian itsenäistyttyä Isosta-Britanniasta vuonna 1963 lähetystyön tuloksena syntyneet seurakunnat järjestäytyivät kansalliseksi FGCK-helluntailiikkeeksi. Siitä on tullut menestystarina: tänä päivänä seurakuntalaisia on lähes puoli miljoonaa. Huikea kasvu on tarkoittanut myös raamattukoulutuksen tarpeen korostumista.

– Raamattukurssin anti laski perustuksen saarnatoimelleni. Erikoisesti opit uskonvanhurskaudesta ja sielunhoidosta, toteaa Samuel Murithi, yksi Korun raamattukoulun kasvateista, koulun entinen rehtori ja nykyisin arvostettu FGCK-kirkon johtaja.

Yhteyttä yli heimorajojen

Kenialaiset jakaantuvat yli 40 etniseen ryhmään, joilla on omat kielensä ja tapakulttuurinsa. Monet isotkin kirkkokunnat tunnetaan vain tiettyjen heimojen kirkkoina. Eri puolilta ja eri heimoista tulleet oppilaat ovat kuitenkin Korun raamattukoulussa voineet oppia tuntemaan toisensa ja ystävystyä.

– FGCK ei ole heimokirkko vaan koko Kenian helluntaikirkko. Koru on opettanut sopeutumaan ja elämään yhdessä, Samuel Murithi kertoo.

FGCK-kirkkokunta on saanut valtiovallan arvostuksen juuri siksi, että se haluaa luoda kaikkien heimojen välisen yhteisön. FGCK on tunnettu ja tunnustettu erityisesti myös Jumalan Sanan vahvaan opetukseen perustuvana kirkkokuntana.

– Työ on pysynyt yhtenäisenä sen veljesyhteyden ansiosta, jonka raamattukoulu on tarjonnut, ja terveen ja systemaattisen opetuksen ansiosta, sanoo Matti Villikka.

– Raamatunopetus on laskenut työllemme lujan pohjan. Eri puolilta Keniaa tulevat hengellisen työn tekijät ovat saaneet saman opillisen perustuksen, Murithi toteaa.

Tänäkin vuonna Korun oppilaitoksen pihamaalla on käyskennellyt 72 oppilasta Raamatut käsissään – tulevia pastoreita ja evankelistoja. Tämä takaa sen, että Kenian FGCK voi edelleen kasvaa ja kehittyä kestävältä pohjalta.

Artikkeli on julkaistu Fida-lehdessä vuonna 2010. Voit lukea lisää mielenkiintoisia, tyylikkäästi paketoituja lähetystarinoita tilaamalla Fida-lehden – samalla tuet lähetystyötä! Tutustu erikoistarjoukseen ja tilaa lehti kotiisi klikkaamalla tästä!