Merja Saarni kertoo, kuinka monikäyttöinen voi olla kambodzalainen huivi.
Merja Saarni,
KambodžaSyntymäpaikkasi?
Hirvensalmi.
Millaisissa lähetystehtävissä olet ollut?
Thaimaassa 1989–1995 ja 1999–2003 seurakunnan perustamistyössä ja raamattukoulutyössä. Lähetystyön konsulttitehtävissä 2005–2007 Thaimaassa ja Kambodžassa sekä kehitysyhteistyössä neuvonantajana Kambodžassa 2007–2011.
Mottosi?
Vain muutoksessa eläminen on pysyvää.
Rakkain raamatunpaikka?
Kestän kaiken hänen avullaan, joka antaa minulle voimaa. (Fil. 4:13)
Mitä lähetystyö on sinulle antanut?
Olen saanut tehdä itselleni mieluista työtä. Olen saanut olla mukana muutoksessa, jossa ihminen on löytänyt apua elämäänsä.
Mikä jäi erityisesti mieleen tv-kuvauksista?
Erittäin mielenkiintoinen kokemus nähdä ohjelmantekoa ruudun toiselta puolelta.

Fidan ja paikallisen kumppanin kyläkehitystyö Kambodžassa on tuonut uutta toivoa äärimmäisessä köyhyydessä eläviin maalaiskyliin. Ihmisten terveydentila on kohentunut, lapsikuolleisuus vähentynyt, ympäristö on siistimpää ja maanviljely tuottoisampaa. Tässä kahden kyläläisen kertomukset.
——————————————————
Aiemmin kyläläiset sairastelivat paljon. Ympäristö oli hyvin saastunutta. Vesi oli likaista ihmisten ja eläinten ulosteiden vuoksi. Emme tienneet, mitä tehdä eläinten lannalla, sitä varastoitiin isoja määriä talon ympärillä ja teiden varsilla. Ihmiset eivät peseytyneet kunnolla, eikä edes ruoanlaitossa noudatettu hygieniaa.
Meiltä meni paljon rahaa lääkäreihin erilaisten tartuntatautien, kuten ripulin, loistartuntojen ja muiden kroonisten ruoansulatusvaivojen hoitamiseen.
Kun kyläkehitystyöntekijät ovat kouluttaneet uusia kouluttajia ja meitä kyläläisiä, kaikki on muuttunut. Nyt tiedämme, mitä on ennaltaehkäisevä terveydenhoito, sanitaatio, hygienia, viljelytekniikka ja hyvä moraali. Suurkiitokset koulutuksesta!
Chhay Chhem
kyläkomitean jäsen Chreyn kylältä
————————————————
Ennen hanketta kyläläiset sairastelivat paljon: oli ripulia, dengue-kuumetta, malariaa, loisia ja aliravitsemusta. Meillä ei ollut puhdasta vettä eikä sanitaatiota. Emme olleet koskaan edes kuulleet terveydenhoidosta tai siitä, miten estää sairauksia.
Meillä ei ollut riittävästi kasviksia syötäväksi. Lapset voivat huonosti. Joskus ostimme kasviksia torilta, mutta ne olivat epäterveellisiä kemiallisten lannoitteiden ja torjunta-aineiden vuoksi.
Kun hanke tuli meidän yhteisöömme, olemme saaneet paljon koulutusta terveydenhoidosta, hygieniasta ja viljelytekniikoista ja karjanhoidosta. Nyt perheeni ymmärtää näitä paljon paremmin.
Etenkin komposti auttaa sanitaatiossa ja tuottaa luonnollista lannoitetta viljelyksille. Ennen meillä ei koskaan ollut kompostia lehmänlannalle ja jätteille. Nyt sekä säästämme rahaa että käytämme luonnollisempaa lannoitetta. Ympäristö on puhdas ja siinä on parempi elää.
Haluan kiittää kaikkia, jotka ovat tukeneet meitä!
Hun Pov
vapaaehtoistyöntekjä Dontoyn kylältä