Josephine oli vain 11-vuotias, kun Ugandan pahamaineinen LRA-sissiliike kaappasi hänet. Lapset laitettiin kantamaan raskaita taakkoja.

Toisinaan Jospehinea ruoskittiin. Hän pelkäsi kaiken aikaa, ja hänellä oli nälkä, jano ja koti-ikävä.
Josephine pääsi pakenemaan armeijan hyökkäyksen aikana.

– Äiti ei uskonut, että palaisin. Hän oli itkenyt viikkoja sissien vietyä minut. Kun pääsin vihdoin kotiin, äiti itki ja tanssi ilosta, Josephine muistelee paluutaan.

Painajaisia menneisyydestä

Francis joutui sissien käsiin 12-vuotiaana. He kouluttivat pojasta sotilaan. Hänet pakotettiin tappamaan ihmisiä ja sieppaamaan uusia lapsia. Francis joutui käymään läpi useita ”puhdistusrituaaleja,” joissa harjoitettiin noituutta.

Vajaa kaksi vuotta myöhemmin Francis pääsi pakenemaan sissien riveistä. Perhe iloitsi pojan kotiinpaluusta, mutta naapurit kutsuivat häntä pahansuovasti sissijohtaja Konyksi tai hänen lapsekseen.

– En pystynyt hallitsemaan vihaani, sillä tunsin syyllisyyttä menneestä. Näin painajaisia ja pelkäsin, että sissit löytävät minut, Francis muistelee.

Kummina autat Ugandan entisiä lapsisotilaita palaamaan turvalliseen arkeen opintojen ja oman yhteisön pariin. Tuellasi voimme tarjota psykososiaalista, lääketieteellistä ja hengellistä apua. Ilmoittaudu nyt: www.tulekummiksi.fi, kummi@fida.info, (09) 5660 0447.

Anteeksianto parantaa

Nuoret tutustuivat toisiinsa ammattikoulussa, johon he olivat päässeet Fidan tukiohjelman kautta. Rakastuneet nuoret päättivät mennä naimisiin. Häihin osallistui 28 entistä lapsisotilasta.

– Se oli onnellinen päivä, Francis kertoo hymyillen.

Josephine valmistui ompelijaksi ja Francis rakentajaksi. Fidan kautta molemmat ovat saaneet apua selviytyäkseen menneisyyden traumoista. Nyt avioparille on syntynyt tyttövauva, joka tuo iloa ja toivoa elämään.

– Olen oppinut tulemaan toimeen yhteisöni kanssa. Ja olen saanut Jumalalta anteeksi kaiken tekemäni pahan, kertoo Francis.

Fidan lähetysaiheisen Lähetyspysäkki-sarjan toisella tuotantokaudella nähdään kymmenen koskettavaa muutostarinaa Afrikasta. Katso kaikki jaksot täällä.

Uskovien opetuslapseuttaminen ontuu. Lisäksi Simonin mukaan maahan on levinnyt pikavauhtia ”harhaoppeja ja karismaattisia ääriliikkeitä”, joissa tapahtuu hengellisyyden nimissä outoja asioita.

– Ihmisiä manipuloidaan ja heidän hyväuskoisuuttaan hyväksikäytetään. Esimerkiksi rukouksesta pyydetään rahaa, ja Pyhän Hengen voitelun määrän sanotaan riippuvan maksun määrästä. Jotkut menevät konkurssiin maksaessaan hengellisille huijareille, lataa Simon.

Simon osaa luetella myös tauteihin tepsivät lääkkeet.

– Raamatun tunteminen auttaa välttämään harhaoppeja. Raamatunopetus kehittää seurakuntien vastuunkantajien osaamista. Lisäksi se auttaa ymmärtämään oman yhteisön ongelmia ja vastaamaan niihin Jumalan Sanan kautta…

Vuoden kolmas Fidamiini on raamattukoulutusnumero. Voit tukea raamattukoulutustyötä ryhtymällä Aasiksi.

Lue koko juttu uusimmasta Fidamiinista!

Voit tilata ilmaisen lehden joko postiisi tai sähköpostiisi täyttämällä etusivun oikeassa alakulmassa olevan lomakkeen. Voit tilata lehden myös puhelimitse (09) 5660 040 arkisin kello 10-15 tai sähköpostitse tilaajapalvelu(at)fida.info.

– Lastentarhat muistuttavat esikouluja. Päiväkodeissa taas lapset ovat alle 5-vuotiaita. Avustuksella haluttiin taata kasvuikäisten lasten riittävä ravinnon saanti päivän aikana, selventää jakelussa mukana ollut Fidan hanketyöntekijä Markku Toimela.

– Alun perin tarkoituksena oli jatkaa jakelua pidempään ja kohdistaa apu pienemmälle alueelle, mutta paikan päällä todettiin, että lyhentämällä jakeluaikaa saadaan apua vietyä suuremmalle joukolle lapsia. Olin mukana tarkistamassa ruokavarastoja ja tein pistokokeita avustuskohteisiin, Toimela kertoo.

Pohjois-Korean ruokaturvaa on viimeisen vuoden aikana koeteltu. Satoja verottivat touko-kesäkuussa vuosisadan pahin kuivuus. Tulvat taas veivät syksyllä osan riisi-, maissi- ja perunasadosta.

– Ruokatilanne on ollut erittäin huolestuttava. Ja kun tilanne on huono, niin silloin syödään kaikki ruoaksi kelpaava, myös siemenperunat. Jos siemenperunat syödään, niin tulevat perunasadot taas jäävät pienemmiksi ja tämän kierteen halusimme katkaista, Toimela kertoo.

– Nyt näyttää siltä, että ruoka-apu saapui oikeaan aikaan ja kevään siemenperunasadot tulevat onnistumaan, Toimela iloitsee.

Ensimmäinen vierailu Sepon alueella

Toinen ruokajakelun kohdealueista, maan eteläosan vuoristossa sijaitseva Sepo, on Fidalle uusi yhteistyöalue. Alueen ruokaturva on erityisen haavoittuva.

– Maasto on vaikeakulkuista ja ilmasto haastava. Vuoden keskilämpötila jää kuuteen asteeseen, joten viljelykasveja on vähän ja viljelykausi on lähes puolet lyhyempi kuin esimerkiksi Suomessa, Toimela valottaa ja jatkaa:

– Vuoristoalueen köyhyys näkyy maataloudessa. Kyntötöissä käytetään härkiä traktoreiden sijasta, koska kalusto on vanhaa ja polttoaineita ei ole. Alueen väestö viljelee jonkin verran maissia ja perunaa, mutta huonon varastoinnin vuoksi perunasadoista jopa 40 prosenttia pilaantuu.

Ruoka-avustus oli ensimmäinen yhteistyön avaus Sepossa. Toimela suhtautuu tulevaisuuteen avoimin mielin.

– Selvitin alueen olosuhteita ja mahdollisuuksia pidempiaikaiselle kehitystyölle. Innokkuutta ja halukkuutta perunanviljelyn kehittämiseen siellä löytyy.

Painopisteenä pysyvä ruokaturva

Auta voittamaan lasten nälkä – pysyvästi. Lahjoita Eväät elämään -keräykseen.

Fida tavoitteena Pohjois-Koreassa on kehittää pysyviä ratkaisuja ruokapulaan. Yli kymmenen vuotta sitten aloitettu siemenperunan viljelyhanke Jongjussa on saavuttanut pysyvän jalansijan ruokaturvan edistäjänä.

– Liikkeelle lähdettiin lähes nollasta viemään suomalaista perunanviljelyn osaamista Pohjois-Koreaan. Nyt meidän tukemiltamme siemenperunatiloilta toimitetaan laadukasta siemenperunaa 27 kuntaan. Viljelykoulutuksella on saatu paikallisten osaamista vahvistettua, Toimela kertaa.

Fida on toimittanut viime vuosina maahan ruoka-apua muutamaan kertaan. Humanitaarista avustusjakelua tehdään silloin, kun nähdään, että se tukee pitkäaikaista ruokaturvaohjelmaa.

Fida on toiminut Pohjois-Koreassa yli kymmenen vuotta. Työ alkoi 1990-luvulla humanitaarisella avulla ja on jatkunut kehitysyhteistyönä. Fidalla on Pohjois-Koreassa ruokaturvaa pysyvästi parantava siemenperunahanke, aluesairaaloiden kehittämishanke sekä ennaltaehkäisevä lasten hammashuoltohanke.

Lue lisää aiheesta:

http://www.fida.info/uutiset/fida-toimittaa-ruoka-apua-paivakoteihin-pohjois-koreassa/

http://www.fida.info/uutiset/pohjois-korean-kevat-on-pitka/

1 kg keskikokoisia kuorellisia katkarapuja
1 sipuli ohuiksi renkaiksi leikattuna
6 vihreää limesitruunaa
2 ylikypsää tomaattia
puolikas vihreä paprika
10 korianterin tai persiljan oksaa
3 rkl ketsuppia
suolaa ja mustapippuria maun mukaan

Valmistus

Pese ja kuori katkaravut. Keitä katkaravun kuoria kattilassa vähässä vedessä noin 10 minuuttia. Poista kuoret vedestä ja keitä kuorittuja rapuja samassa vedessä 2 minuuttia. Ota sen jälkeen ravut pois kattilasta ja jäähdytä ne.

Leikkaa sipuli ohuiksi renkaiksi ja laita ne kannelliseen astiaan. Lisää sipulirenkaiden päälle vähän suolaa, sulje kansi ja anna maustua 15 minuuttia. Pese tämän jälkeen sipulirenkaat kylmällä vedellä, purista niiden päälle kuuden sitruunan mehu ja laita uudelleen suljettuun astiaan 15 minuutiksi.

Leikkaa pieniksi siivuiksi vihreä paprika, korianteri ja tomaatti. Lopuksi lisää sipuli sekä paprika-tomaatti-korianterisilppu astiaan, jossa katkaravut ovat. Lisää ketsuppia, suolaa ja pippuria maun mukaan, sekoita hyvin ja laita sitten ceviche jääkaappiin vähintään tunniksi.

Tarjoile kylmänä. Voit käyttää chevichen lisukkeena popcornia, leivänpalasia tai riisiä.

Korianterishokki

Muistan, kun minulle ja vaimolleni ensimmäisen kerran tarjoiltiin chevicheä, johon oli laitettu todella paljon korianteria. Luulimme korianteria persiljaksi. Maku oli hyvin voimakas, ja saimme siitä sellaisen kammon korianteriin – jota täällä Etelä-Amerikassa käytetään erittäin paljon – että pyydämme kaikki ruoat ravintoloissa ilman sitä.

Jarmo Hynninen, Ecuador

– PEF on aika hyvin saanut Euroopan helluntaikirkot yhteen. Jäsenkirkkoja on reilu 50, suunnilleen jokainen maa on siinä edustettuna, kertoo Hämäläinen.

Euroopan helluntaiyhteisö on myös antanut helluntailiikkeelle kasvot viranomaisiin ja EU-hallintoon päin.

– PEF on auttanut vuosien varrella useita omassa maassaan huonosti kohdeltuja helluntaikirkkoja ottamalla yhteyttä maan viranomaisiin. Lisäksi sillä on ollut yhteyksiä EU:n päätöstentekotahoihin, Hämäläinen jatkaa.

Yhteisten suuntaviivojen löytäminen yli 50:n varsin hajanaisen helluntailiikkeen kesken ei ole helppo tehtävä.

PEF lyhyesti

• Perustettu vuonna 1987.
• Yhteistyöverkostoja mm. lähetystyötä, nuorisotyötä, tiedotusta, teologista koulutusta ja sosiaalista työtä varten.
• Järjestää vuosittain Impact-evankeliointitapahtuman Euroopan suurkaupungeissa.
• Rekisteröity vuonna 2005 Belgiaan, toimisto Brysselissä.

– Seurakuntien kulttuurit eroavat toisistaan, samoin niiden rakenteet. Toiminnan taloudellisen pohjan vahvistaminen on edelleen tärkeää. Maahanmuuttajaseurakuntiakin toivotaan lisää mukaan, koska ne ovat joissain maissa suurempia kuin paikalliset helluntaiseurakunnat.

Helluntailiikkeet kasvavat Euroopassa

PEF rahoittaa toimintansa jäsenmaksuilla. Lisäksi se haastaa kaikkia Euroopan helluntailaisia lahjoittamaan Euroopan evankelioimiseen yhden euron vuodessa.

– Näin pienellä panoksella, jos se otetaan vakavasti, voisi tehdä suuria Euroopan evankelioimiseksi, Hämäläinen innostaa.

Mitkä motivoi uutta puheenjohtajaa tarttumaan työhönsä?

– Minua innostaa se, että helluntaiseurakunnat voivat olla muutoksen tuojia ja luojia maanosassamme. Karismaattisten seurakuntien ohella ne ovat lähes ainoa kasvava kristillinen taho Euroopassa.

– Helluntailaisten raamattu-uskollisuus ja luottamus Pyhän Hengen voiman ilmenemiseen ovat lähtökohtia, joka voivat kääntää sekulaariin humanismiin nojaavan trendin maanosassamme, Hämäläinen kuvailee.

Lähetysjuhlassa lauantaina 22.6. klo 11 kuullaan tositarinoita Jumalan laupeuden muuttavasta voimasta. Tilaisuuden juontaa kenialais-suomalainen Paula Konttinen ja puheen pitää Bangladeshissa varhaislapsuutensa kadulla viettänyt Saara Järvinen.
Katso konferenssin koko ohjelma.

Missioteltta haastaa löytämään kutsumuksen

Fida ja helluntaiseurakunnat tekevät lähetys- ja kehitysyhteistyötä yli 60 maassa.  Ison Kirjan juhlakentän laidalla sijaitsevassa Missiotelttassa voi tutustua lähetysnäyttelyyn, jossa Maailman basaari esittelee eri maissa tehtävää laupeudentyötä. Basaarin kujalla voi kohdata lähetystyöntekijöitä ja testata tietojaan maailman uskonnoista. Kuinka paljon on vielä kansoja, jotka eivät ole kuulleet ilosanomaa laupiaasta Jumalasta? Miten sinä voit olla mukana muuttamassa maailmaa tekemällä hyvää?

Lähetysnäyttelyn vetonaulana on Jerusalemin Yad Vashemista (vainojen museo)  tuotu Ei lasten leikkiä -näyttely, joka luo rankan kontrastin laupeuden teemalle esitellen lasten kohtaloa holokaustissa. Näyttelyemäntänä toimii  tri Susanna Kokkonen Yad Vashemista.

Visioteltta kutsuu syttymään lähetystyöstä

Missioteltan vieressä sijaitseva Visioteltta (ent. tietoiskuteltta) on näköala Jumalan suuriin tekoihin meillä ja maailmalla. Helluntaiherätyksen järjestöt yhdistävät voimansa ja pitävät innostavia tilaisuuksia ja rukoushetkiä, joiden tavoitteena on sytyttää lähetysnäkyä lähelle ja kauas. Tule kuulemaan, miten evankeliumin muuttava voima etenee!

Katso Visioteltan ohjelma.

Sitten into syttyi sydämiin.

Köyhimmätkin thaiseurakuntalaiset halusivat osallistua luovin tavoin lähettämään etelään ryhmän tammikuussa. Työ alkoi eräässä rajakaupungissa yhteistyössä sen johtavien viranhaltijoiden (muslimeja ja buddhalaisia) kanssa…

Lue koko tarina uusimmasta Fida-lehdestä.

Voit tilata viisi kertaa vuodessa ilmestyvän Fida-lehden täyttämällä tilauslomakkeen tai ottamalla yhteyttä tilaajapalveluun tilaajapalvelu@fida.info, (09) 5660 0435.

Kesäkuun alussa julkaistaan Jippii-lauluja neljällä kielellä: englanniksi, japaniksi, hepreaksi ja teluguksi, joka on noin 80 miljoonan intialaisen äidinkieli.
Eikä lastenlaulukäännösvyöry pääty tähän: lähivuosille on suunnitteilla Jippii-äänitteiden nepalin-, korean-, mongolin-, portugalin- ja thainkielisiä versioita. Jippii-laulujen käännökset on tehty vapaaehtoisvoimin ja ilman mitään erityistä suunnitelmaa.

Jippii tempaisee viikonloppuna Helsingissä

Viikonloppuna pääkaupunkiseudulla pidetään kansainvälinen Lasten elämän puolesta -lastentapahtuma, jota ovat järjestämässä Jippii-lapsikuorot ja King’s Kids -tanssiryhmät. Suomalaisten lasten lisäksi tapahtumaan osallistuu Jippii-kuorolaisia Venäjältä, Virosta, Liettuasta, Japanista ja Yhdysvalloista. Kaikkiaan esiintyjiä on noin 500.

Perjantaina 7.6. kello 10 Jippii-kuoro ja King’s Kids -tanssijat esiintyvät Eduskuntatalon portailla. Kello 10.50 lähtee järjestetään ”Lasten mielen” osoitus, jonka aikana lasten kulkue siirtyy Eduskuntatalolta Senaatintorille.

Lauantaina 8.6. kello 11–17 järjestään koko perheen Suuri Kids’ Action Day Töölönlahden rannassa, Finlandia-talon ja Oopperatalon välimaastossa. Ohjelmassa on 100 laulun Jippii Maraton -konsertti ja kymmeniä puuhapisteitä lapsille. Mukana Jippii-kuoro ja -orkesteri sekä King’s Kids -tanssiryhmät. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Lisätietoja: Jippii-missio, King’s Kids