Maasaitytöt kärsivät heimoperinteistä
Tyttöjen sukuelinten silpominen ja teinityttöjen naittaminen ovat osa maasaikulttuuria. Tyttöjen koulu keskeytyy, ja ympärileikkaus aiheuttaa vakavia terveyshaittoja. Fidan tukema maasaityttöjen turvakoti suojelee tyttöjä pakkoavioliitoilta ja silpomiselta.
Paimentolaisina elävät maasait kiertelevät Tansanian ja Kenian seutuja ruuan, veden ja laidunmaan perässä. Maasait ovat hyvin omavaraisia, ja heille karja on kaikki kaikessa.
− Maasait ovat ylpeitä ja tuntevat oman arvonsa, Tansaniassa työskennellyt Fidan työntekijä Kyösti Murtonen kuvailee.
− He eivät halua sopeutua ympäröivään yhteiskuntaan vaan vaalivat omia tapojaan ja perinteitään. He ovat pitkiä ja näyttäviä ihmisiä, todellista uniikkiväkeä koruineen ja värikkäine vaatteineen.
Maasaikulttuuri sisältää kuitenkin myös varjopuolia, jotka liittyvät nuorten naisten huonoon asemaan yhteisössään. Maasaitytön arvo määräytyy sen mukaan, kuinka paljon hänestä saadaan myötäjäisiä naimisiin mennessä.
Ensin silvonta, sitten pakkoavioliitto
Teini-ikäisiä tyttöjä naitetaan jalkavaimoiksi iäkkäille miehille. Naimisiinmeno tarkoittaa myös koulunkäynnin keskeytymistä.
Jotta tytöt olisivat kelvollisia vaimoiksi, he joutuvat kokemaan kivuliaan ja vaarallisen ympärileikkausrituaalin, jossa osa naisen ulkoisista sukuelimistä leikataan pois.
Toimenpide tehdään usein likaisilla välineillä − kuten partaterällä tai lasinsirpaleella − mikä on omiaan aiheuttamaan tauteja ja tulehduksia. Mitään puudutusta ei yleensä käytetä.
Tyttöä, jota ei ole silvottu, pidetään siveettömänä ja kelpaamattomana avioliittoon. Silvonnan tarkoitus on kontrolloida naisen seksuaalisuutta, ja se tehdään lähinnä miesten vuoksi: naisen seksuaalinen nautinto pyritään estämään, jotta siveys olisi taattu.
Käytännössä kaikki maasaitytöt joutuvat käymään läpi väkivaltaisen rituaalin aikuisuuden kynnyksellä. Maasainaiset saattavat kärsiä lopun ikäänsä kivuliaista kuukautisista, seksuaalisen elämän vaikeuksista ja synnytysongelmista.
Lisäksi traumaattisista muistoista aiheutuu vakavaa masennusta, psykooseja, levottomuutta, sekä uni- ja mielialahäiriöitä.
Turvapaikka paenneille
Narokin kaupungin Full Gospel -seurakunta näki maasaityttöjen hädän ja perusti vuonna 1997 turvakodin kodeistaan paenneille tytöille. Turvakodissa tytöt saavat käydä koulua aina yliopistotasolle saakka ilman pelkoa ympärileikkauksesta tai pakkoavioliitosta.
Maasaitytöt oppivat pitämään huolen itsestään ja saavat koulutuksen myötä kokemuksen yhteiskunnan täysvaltaisesta jäsenyydestä.
− Vanhempani päättivät ympärileikkauttaa ja naittaa minut nuorena. Menin seurakuntamme pastorin luo pyytämään apua, ja hän toi minut turvakotiin. Kaikki maasaitytöt ympärileikataan, joten minun oli pakko karata kotoa välttyäkseni tältä, Millicent Millinot kertoo.
− En joutunut ympärileikattavaksi vaan sain käydä turvallisesti koulun loppuun. Viime vuonna pääsin ylioppilaaksi. Kun olen saanut yliopistotutkintoni valmiiksi, tahdon auttaa maasaityttöjä ja kertoa yhteisölleni ympärileikkauksen ja lapsiavioliittojen haittapuolista, Millinot jatkaa.
Fida on ollut mukana turvakotihankkeessa vuodesta 2003. Narokin alueen avustusohjelmalla tuetaan myös maasaiyhteisöä kokonaisuudessaan. Ohjelma sisältää aikuisten lukutaito-opetusta ja terveyskoulutusta muun muassa hiv- ja aids-kysymyksissä.
− Fidan kautta annettu apu menee perille yhteistoiminnassa paikallisten kanssa. Tämä varmistaa sen, että avun saavat kaikkein suurimmassa tarpeessa olevat, Kyösti Murtonen selvittää.
Tue maasaityttöjen hyväksi tehtävää turvakotityötä ryhtymällä kummiksi! Katso myös Joyce-maasaitytön tarina Nenäpäivänä YLE TV2:lta 4.11. klo 19.10 alkaen.
