Albanialainen Latif Kazanxhiu luotsaa köyhää romanikylää periksiantamattomalla tarmolla. Valoisampi tulevaisuus häämöttää jo.

Baltez on pikkuruinen piste, joka löytyy Lounais-Albaniasta, Fierin kaupungin kupeesta, vain reilun kymmenen kilometrin päästä Adrianmeren kalliorannoista. Valtaosa kylän 1 400 asukkaasta on romaneja.

Ryhdy kummiksi romanilapselle!
Etsimme kummeja Albanian, Bosnia-Hertsegovinan ja Kosovon romanilapsille. Kummina tuet lasten koulunkäyntiä ja koko perheen hyvinvointia. Tervetuloa kummiksi!

Kyläyhteisön johtaja Latif Kazanxhiu tuntee Baltezin historian jo vuosikymmenten takaa. Hän kasvoi yhdeksänlapsisessa perheessä. Koti oli muslimitaustainen, mutta uskontoa ei harjoitettu.

Vaikka perheen toimeentulo oli niukka, kaikki lapset saivat käydä koulua, jotkut jopa ammattiin asti. Latif suoritti lukiossa kaksoistutkinnon ja valmistui maatalousteknikoksi.

– Kommunistiaikana romanit eivät kokeneet avointa syrjintää. Laki kielsi sen. Maan vapauduttua viranomaisten suojelu romaneja kohtaan lopahti, ja meidät jätettiin oman onnemme varaan, Latif kertoo.

Nykyään jopa 40 prosenttia Albanian aikuisista romaneista on lukutaidottomia. Työttömyys on hyvin korkea. Niinpä lapset joutuvat kerjäämään tai keräämään roskiksista romua hankkiakseen perheelleen lisätuloja.

Romanit eivät luota viranomaisiin vaan ajattelevat, että päättäjät ovat kiinnostuneita heistä vain vaalien aikaan.

Usko muutti arvojärjestyksen

Baltezin kylässä alkoi 2000-luvun alussa vierailla ryhmä Fierin evankelisesta seurakunnasta. Latif tutustui suomalaiseen lähetystyöntekijään, ja päätti itsekin selvittää, mistä uskossa on kyse. Uskoontulon jälkeen monet vahingolliset elämäntavat jäivät pois.

– Suurin muutos oli se, että aloin huolehtia enemmän perheestäni ja panostaa lasteni koulutukseen, muistelee Latif.

Yksi Latifin neljästä pojasta, Sead Kazanxhiu, on opiskellut taideakatemiassa, ja nykyään hän tekee tunnetuksi romanien identiteettiä, historiaa ja arvoja piirtämällä ja maalaamalla.

– Olen iloinen Seadin menestyksestä ja siitä, että hän tuo tunnetuksi romanien kulttuuriperintöä ja monimuotoisuutta. Itse olen ylpeä romanitaustastani enkä häpeä sitä. Samaa olen halunnut välittää myös lapsilleni, Latif innostuu.

Vuosien aikana Baltezin seurakuntaan on liittynyt runsaasti uusia jäseniä. Monet kuitenkin muuttavat pois kylältä. Etenkin nuoret suuntaavat kohti uusia mahdollisuuksia.

– En ole pahoillani siitä, että nuoret muuttavat pois. Nyt he vaikuttavat eri puolilla maata, ja näin siunaus leviää laajemmalle, optimistinen Latif pohtii.

Koko kylä voi paremmin

Fidan aloitti Baltezissa kehitysyhteistyöhankkeen vuonna 2004. Latif innostui huomattuaan, että nyt on mahdollisuus aktivoida koko kylän väki huolehtimaan ja kantamaan vastuuta asuinympäristöstään.

Työllä on ollut kauaskantoisia seurauksia.

Romanivanhemmat ovat alkaneet huolehtia perheensä toimeentulosta. Pienlainatoiminta on lisännyt tuloja, kun perheet ovat ottaneet käyttöön omistamansa peltopalstat ja hankkineet kotieläimiä. Perheiden keskinäiset suhteetkin ovat parantuneet.

– Suurin muutos on kuitenkin tapahtunut lasten koulunkäynnissä, iloitsee Latif ja listaa upeita tuloksia:

Fidan työn tuloksia Baltezissa
* Koulunkäynti ja opiskelu ovat lisääntynyt
* Tyttöjen teiniavioliitot ovat vähentyneet
* Nuoria on päässyt yliopisto-opiskelijoiksi
* Perheiden toimeentulo on parantunut
* Ympäristön siisteys on parantunut

– Aiemmin lapsista vain 10–15 prosenttia kävi koulua, mutta nyt noin 80 prosenttia. Myös tyttöjen koulunkäynti on lisääntynyt ja varhaiset avioliitot vähentyneet.

Latif pitää romanilapsille esikoulua, jossa hän opettaa albaniaa ja valmistaa heitä koulua varten. Ilman kunnollista albanian kielen taitoa moni lapsi jättäisi koulun jo ensimmäisen tai toisen luokan jälkeen.

”Tärkeintä on saada palvella ihmisiä”

Fidan kehitysyhteistyöhanke Baltezin kylällä loppui vuonna 2015. Latif jatkaa työtä kyläkomitean kanssa. Lasten koulunkäyntiä ja hyvinvointia tuetaan suomalaisten kummien tuella.

Latifin kyvyt taidokkaana organisoijana ovat tulleet esiin: komitea järjestää niin lasten leirit kuin joulujuhlatkin ilman ulkopuolista tukea.

– Olemme luvanneet vaimoni kanssa, että palvelemme Jumalaa ja haluamme pitää siitä kiinni.

– Elämässä voi tehdä monia asioita, haalia omaisuutta, matkustella tai rakentaa suuria taloja. Minulle tärkeintä on se, että saan palvella ihmisiä lahjoillani, Latif iloitsee.

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Romanien kansallispäivää vietetään 8.4. Juhlaa on vietetty vuodesta 1971 lähtien. Fida, helluntaiseurakunnat ja Elämä ja Valo tekevät laajaa hengellistä ja sosiaalista työtä köyhien romanien parissa 11 maassa itäisessä Euroopassa.